on käyty kierrätyksessä ja Halpahallissa. Patrik sai ihanan pehmoisen helistimen (taitaa olla RETRO). Samuel sai kaupasta collegeasun (valmistaja TUTTA) kun löytyi koossa 104cm, mahtuu hetken päälle.
Kuvaajana: Samuel :) Äidillä päällä kierrätyksestä löydetty toppi Rich & Famous.
Patrik mussulla päällään kierrätyksestä ostettu ihana lime velourpaita European kids(koko62cm, joten käy kohta pieneksi).
On ollut ahdistusta ja ahdistuttu vielä lisää. Miksi sitä pieni mieli ahdistuu pienistä muutoksista niin paljon. Jokin sisälläni vain sai valtavan ahdistumisen tunteen kun ystävä ilmoittikin joutuvansa perumaan tämän päiväisen tulonsa.
Ei tässä onneksi kauheasti ehdi miettimään kun nämä kaksi poikaa vie valtavasti voimia ja aikaa. Sekä ajatukset ovat heissä. Asiasta toiseen; facebookissa lueskellessa tulee monta kertaa mieleen että miksi esikoisen kummitäti ei ota mitään yhteyttä. En kehtaa suoraan kysyä tai sanoa mitä ajattelen. Olisi kiva kun vähän useammin yrittäisi käydä kummipoikaansa katsomassa taikka kyselisi edes kuulumisia. (Asutaan kuitenkin samalla paikkakunnalla n. 5km päässä toisista) Ahdistaa. Kukin tavallaan.
Nyt täytyy kiirehtiä poikien seuraan. Koitan kirjoitella illalla lisää. Kierrätyslöytöjä täytyisi koittaa kuvata. Iso kasa kankaita/resoreita lähti sieltä eilen (pojat oli perhetyöntekijän kanssa puistossa pari tuntia) mukaan.
~ Hannele ~
Kuvaajana: Samuel :) Äidillä päällä kierrätyksestä löydetty toppi Rich & Famous.
Patrik mussulla päällään kierrätyksestä ostettu ihana lime velourpaita European kids(koko62cm, joten käy kohta pieneksi).On ollut ahdistusta ja ahdistuttu vielä lisää. Miksi sitä pieni mieli ahdistuu pienistä muutoksista niin paljon. Jokin sisälläni vain sai valtavan ahdistumisen tunteen kun ystävä ilmoittikin joutuvansa perumaan tämän päiväisen tulonsa.
Ei tässä onneksi kauheasti ehdi miettimään kun nämä kaksi poikaa vie valtavasti voimia ja aikaa. Sekä ajatukset ovat heissä. Asiasta toiseen; facebookissa lueskellessa tulee monta kertaa mieleen että miksi esikoisen kummitäti ei ota mitään yhteyttä. En kehtaa suoraan kysyä tai sanoa mitä ajattelen. Olisi kiva kun vähän useammin yrittäisi käydä kummipoikaansa katsomassa taikka kyselisi edes kuulumisia. (Asutaan kuitenkin samalla paikkakunnalla n. 5km päässä toisista) Ahdistaa. Kukin tavallaan.
Nyt täytyy kiirehtiä poikien seuraan. Koitan kirjoitella illalla lisää. Kierrätyslöytöjä täytyisi koittaa kuvata. Iso kasa kankaita/resoreita lähti sieltä eilen (pojat oli perhetyöntekijän kanssa puistossa pari tuntia) mukaan.
~ Hannele ~
8 kommenttia:
Mua kans ihmetyttää Nellin kummitäti ku ei juuri koskaan käy katsomassa Nelliä. Nyt muuttaa pois Oulusta ja oon yrittäny, että nähtäis, mut ei kai oo mulle enää aikaa.
Jos totta puhutaan, niin kadun vähän valintaani.
Onneksi mun siskot on hyviä (ja kiinnotuneita!) kummeja.
Tsemppiä ahdistuksen häätämiseen, olisin voinu tulla käymään vaikka lyhyelläkin varoitusajalla, jos olisin tiennyt.
Meilläkin kävi niin että tytön kummitäti kertakaikkiaan jätti meidät ulkopuolelle, eikä ole mitään kuulunut vuoteen. Ei enää tyttökään muistakaan häntä.. surullista kyllä, mutta onneksi meilläkin on muita tätejä jotka tosiaan välittää tytöstä! <3
Hienoja löytöjä!
Voimia sinulle! Tiedän tunteen, kun joku joutuu perumaan jo sovitun kyläilureissun. Vaikka syykin olisi ymmärrettävä niin kyllä se helposti väsynyttä, (aikuista) seuraa kaipaavaa äitiä ahdistaa. Jaksamista poikien kanssa muutenkin!
Oululaisena alkoi heti kiinnostamaan, että mikä kierrätys??
dibsukka, kierrätyskeskus Meri-Toppilassa.
En ole tiennytkään sellaisesta:D Pitääkin mennä katsomaan millainen paikka se on:) Ei ole edes kauhean pitkä matka:)
moikka olen lueskellut tässä blogiasi jo jonkin aikaa. Kummitätistä tuli vain mieleen semmoinen että onkohan kyseessä lapseton ihminen? Ennen oman lapsen syntymääni ajattelin lapsista vähän eri tavalla. ja minua lähinä vain otti päähän ,kun jo lapsen saaneet kaverit puhuivat aina vaan omista lapsistaan ja muista mammakavereistaan. semmoinen lähinä ahdisti tämmöistä silloin "ei ikinään lapsia asenteella "olevaa mammaa :) nykyään ymmärrän mammakavereitani oikein hyvin mutta olen itse välttänyt olemasta asenteella meijän prinsessa sitä tätä ja tuota. Toki voin kertoa omasta prinsessastani kaverielleni, kunhan muistan vain että ei liian kanssa, kun itseäni moinen ahdisti ennen kuin sain oman ihanuuden :) onko tässä mitään järkeä?
Tuollainen helistin on ollut ainakin v. -90 syntyneen siskoni äitiyspakkauksessa. Ja pakko myös hihkaista täältä, että tunnistin sinut samaksi ihmiseksi kenelle aikoinaan myin jotain huutiksen kautta. Taisi olla jotain vauvanvaatteita, jotka toin teille kotiin Toppilaan. Sen verran harvinainen nimi sinulla (ikäiseksesi) että jäänyt mieleen... :)
Lähetä kommentti