maanantai 17. elokuuta 2009

Ahdistus ja masennus

Voin kai myöntää olevani masentunut, koska olen usein alakuloinen. Usein tunnen oloni myös hyvin ahdistuneeksi, syystä jos toisesta.

En osaa sanoa mikä tämän olon aiheuttaa, mutta inhottavaa tämä on. Haluaisin olla kaikinpuolin onnellinen ja tasapainoinen ihminen, VAIMO ja ennen kaikkea ÄITI. Tunnen itseni koko ajan ihan epäonnistuneeksi. En saa pidettyä kotia siistinä, vaan joka paikassa on tavaraa. Kotimme on kokonaisuudessaan yhtä sotkua täynnä. Vaatteita löytyy joka paikasta, sekös vasta ärsyttää miestäni.
Kaikki tavalliset arkiaskareet tuntuvat ylivoimaisilta, kuten tiskit ja pyykinpesut sekä perus siisteys. Saatikka sitten kun koti on jo mennyt mullin mallin niin perusteellinen järjestyksen takaisin saaminen.

Nyt otin asian reilusti neuvolassa esiin ja torstaina tulee perhetyöntekijä käymään. Katsotaan miten asiat alkaa rullaamaan näillä avuin.


10 kommenttia:

Magia kirjoitti...

Parempaa oloa toivottelen! Nuo tuntemukset on kyllä niin tuttuja. Itsekin tässä yritän varailla aikaa neuvolapsykologille, ja neuvolasta juurikin perhetyöntekijää ehdoteltiin. Olempa vaan niin saamaton, etten ole sinnekään saanut soitettua..no jos huomenna! Toivottavasti teille on siitä apua. :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, et ole yksin. Meitä masentuneita äitejä on muitakin. Muista, että olet silti hyvä äiti lapsillesi. Äideilläkin on oikeus väsyä.

Hienoa että olet saanut asioita eteenpäin. Voimia ja valoa elämääsi.

-kaisa

Junibea kirjoitti...

*halauksia* ja tiiät et mulle voi aina puhua.. <3

Hanna kirjoitti...

Rohkeasti otit asian puheeksi.

Eikä sieltä kukaan tule soimaamaan vaan ihan oikeasti avuksi.
Toivotaan että alkaa näkyä valoa masennukseen ja väsy helpottaa.

Laura kirjoitti...

Hienoa Hantta! Hyvä, että sait suun auki ja apua alkaa pikkuhiljaa tulla. Toivotaan, että perhetyöntekijästä on apua ja minulta voi aina myös pyytä apua kun tarvitset. Myös tukena ja olkapäänä olen mielelläni. <3

S kirjoitti...

Suosittelen kokoilemaan Hyperiforce Novaa eli mäkikuismavalmistetta, joka on luonnonmukainen lääke masennukseen. Se ei aiheuta mitään sivuoireita, kuten kemialliset masennuslääkkeet.Ei leikkaa tunnerepertuaaria,vaan nostaa mielialaa ja energiatasoa. Kysy apteekistasi. Ellei siellä ole, voivat tilata.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kun avauduit neuvolassa!!! Meilläkin kävi perhetyöntekijä kun olin ihan lopussa ja siitä oli paljonkin hyötyä. pitää vaan ottaa rennosti sen seurassa ja antaa asioiden edetä omalla painollaan. jaksamisia!!

pikkusiiri kirjoitti...

Tuttuja tunteita näiden reilun 2 vuoden aikana, kun olen ollut kotiäitinä :( Mä vaan en oo saanu suutani auki neuvolassa. Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia, mut tuo kodin kaaos ja miehen motkotus sotkusta ja tavararöykkiöistä ovat niin tuttua kuultavaa.. Voimat menee siihen, että saa lapset hoidettua ja jotenkuten viihdytettyä.

Hipsu kirjoitti...

Hienoa, että olet ottanut asian reilusti esiin! Niin sitä pitääkin!
Mietin tässä, oletko käynyt omalääkärin juttusilla, kertonut miten alakuloinen olet? Puhunut, että arvelet kärsiväsi masennuksesta? Voisiko hänestä olla sinulle apua? Voisiko hän auttaa sinua mielialalääkkein tai keskusteluavun turvin saamaan alakulon hallintaan?
Älä pahastu, minä vain yritän keksiä keinoja, miten selvitä tästä kaikesta eteenpäin, miten saada hyvä arki, miten saada onnea ja iloa :).

suskunen kirjoitti...

Jos miestäsi ärsyttää kodin sotkuisuus niin hänhän voisi itsekin siivota? Lapsiperheen kodin kuuluukin mielestäni olla jollain tapaa sekainen. Neuroottisen siisti koti, onko se koti? Jaksamisia <3